Ylihuomenna

Viimeinen työvuoro tältä viikolta ohitse. Megaväsymys, mutta päikkäreille ei ole nyt aikaa. Täytyy pakata ja raahautua vielä opistolle maalailemaan. Kaiken kiireen keskellä pitäisi kuitenkin ehtiä ajoissa nukkumaan, kun aamulla herään suunnilleen samoihin aikoihin mitä yleensä töihinkin lähtiessä, eli 04.00. Lähden siis Tampereelle hyvin aikaisella aamujunalla, koska säästän sillä kympin. Vr:n lippujen hinnoittelu on silkkaa rahastusta ja vituttaa koko vr. Mutta onneksi oon aamuvirkku! 

On ollut tosiaan kamalan tiukkaa rahan suhteen, mutta onneksi kela yllätti positiivisesti. Kerrankin voi sanoa että KIITOS KELA <3 Sain siis tukea joulu-tammikuun ajalta, jolloin mulla oli vähemmän töitä. Olo on helpottunut. Voin sittenkin maksaa sähkölaskun, syödä enemmän, tarjota vaihteeksi Elinalle juoman taikka kaksi ja ostaa kummitytölleni pehmolelun tuliaiseksi.

Odotan kovasti, että pääsisin kohta rentoutumaan. Oon ollut hermona tiukan rahatilanteen ja kaikkien näiden järjestelyjen takia. Mulle myös matkojen alkuvaiheet tuottavat aina ahdistusta. Jäikö jotain päälle, unohdinko jotain, mitä jos ei ehditä satamaan ajoissa (tosin on varmaankin ihan ymmärrettävää ettei luotto veeärrään ole mikään paras mahdollinen) yms. Itse laivassa ei sitten enää ahdista, paitsi jos iskee myrsky, kuvittelen että laiva kaatuu. Sen sijaan kerran humalassa laivan keikkuminen tuntui tanssiessa kivalta :D Mutta tällä kertaa rauhallisempi meininki. 

Odotan merimaisemia, lyhyitä kylmiä hetkiä kannella, hytissä hassuttelua ja hyttiradion nostalgista musiikkia, valkoviiniä ja herkuttelua. Sitä kun nojautuu kylmää ikkunaa vasten olutta siemaillen, katsellen aaltoja ja miettien merta ja sen syvyyksien asukkeja. Ja taustalla soi joku trubaduuri, jota Elina todennäköisesti haluaa kuunnella loppuun asti.

(kuvat we<3it)