Kahtena viimeisenä vuotena Tampereella mulla oli kurja vaihe elämässä ja kohdistin sen kaupunkiin, ja äkkipikaisena luonteena tein ratkaisun muuttaa takaisin Pohjanmaalle. Nyt poissa ollessa oon tajunnut, että kaupungissa ei ole vikaa. Ja varsinkin sen, ettei Tampere lähde musta kulumallakaan. Seinäjoella asuessani oon saanut aikaa ja rauhaa pohtia mitä haluan tehdä ja olla, ja osaa näistä asioista en voi toteuttaa ja tehdä pienessä kaupungissa. En siis kadu tätä harha-askelta.
Viime viikonloppuna sain nauttia Tampereen hyvästä ruoakatarjonnasta. Perjantaina tehtiin ihan vain kotona pizzaa, mutta lauantaina käytiin Gopalissa ja sunnuntaina Zok Wokissa. Voin käydä jopa Waynes Coffeessa, josta saa soijamaitoa ja vegaanista herkkua. En usko, että Seinäjoelta saa kasvimaitoa kahvilassa vielä vuosienkaan päästä.
Käytiin myös kirppareilla, mutta ei löydetty mitään. No, säästyipähän ainakin rahaa. Sen sijaan pari päivää sitten Vaasassa käytyäni löysin kirpputorilta muutaman kivan jutun (kuva löydöistä lopussa)!
lempikulma
Lila mekko 8 e SPR
Tampere-muki 0,30 e SPR
Punaiset korkkarit 3,50 e Adam & Ewa
Toppi 2,50 e Adam & Ewa
Frankenweenie-leffa 2 e Adam & Ewa
Viime tiistaina kävin viimeisessä viisaudenhampaan leikkauksessa, joka oli kuitenkin leikkauksista tuskallisin. Hammasta revittiin ja leikeltiin pitkään, huulen reunakin on ihan ruvella siitä venyttämisestä ja välineiden hinkkaamisesta. Hammaslääkäri sohaisi vielä lopuksi huulta tikkejä laittaessaan. Puudutus vaikutti hitaasti, mutta poistui nopeasti. Tikkien laittaminenkin tuntui kurjalta. Olo oli kuin hakatulla kun astuin ulos hammashoitolasta. Tällä kertaa sain kuitenkin onneksi kolmiolääkettä kipuun. Oon siis kärsinyt viime päivinä kovista kivuista, varsinkin öisin. Vahvalla kipulääkkeellä oon kuitenkin saanut kovimmat säryt kuriin.
Tällä hetkellä on siis muuttosuunnitelmat mielessä ja Elina on ahkerasti katsellut asuntoja. Se on käynyt parissa näytössä ja käy vielä huomenna kahdessa muussakin. Se on kovin ihastunut yhteen Pyynikin asuntoon, joka olisi mustakin ihan huippu, mutta en uskalla innostua ettei tarvitse myöhemmin pettyä. Olisi liian hyvää ollaakseen totta, että voisi kahvia juodessa ihailla talvista järvimaisemaa, kesällä uida taloyhtiön omassa uimarannassa ja kävellä vain lyhyt matka maailman parhaimmille munkkikahveille. Pessimisti...?
Saa nähdä miten käy!
Tiesin että muutat joskus takas Tampereelle tai sen, että tuskin ainakaan Seinäjoelle jäät ;) Seuraa sydäntäs vaan ja onnea asunnon etsintään!
VastaaPoistaItsekin haluaisin taas joskus päästä näkemään tuttuja Tampereen maisemia, mutta ehkä se on jonkin ajan kuluttua mahdollista ;)