Minä en ole ihminen.
En ole koskaan ollut enkä haluaisi olla.
Olen runo leikkaamattoman heinän yllä,
katkomattomien kuusten latvoissa.
Ne ilmaisevat itsensä minun kauttani.
Joskus olen perhosen muotoinen,
joskus käärme.
Joskus olen huojunta vain,
liike joka ei vie tilaa, ei jätä jälkeä.
Mitä me teemme ihmiselle, tallaajalle,
sanokaa veljet.
Miten pääsemme hänestä, sisaret,
moraalisesta ongelmastamme?
Eeva Kilpi
(kuva pinterest)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti :)